Jos ei viina, terva ja sauna auta, niin tauti on kuolemaksi.
Suomalainen sananlasku vuosisatojen takaa
On arvioitu, että terva koostuu 10000 eri ainesosasta. Juuri siksi terva on hyvin vaikea tutkittava. Kaikkien näiden ainesosien biologisen vaikutuksen kartoitus on varsin vaativa ja aikaavievä, lähes mahdoton tehtävä. Asiantuntijat otaksuvat, että lääketieteellisesti tärkeimmät ainesosat ovat fenoleja ja aromaattisia hiilivetyjä. Mielenkiintoista on sekin, että luonnon raaka-aineiden koostumuksessa voi olla vaihteluita, koska niiden alkuperä, maaperä ja muut ympäristön muuttuvat tekijät vaikuttavat ominaisuuksiin, mikä puolestaan osaltaan vaikeuttaa tutkimustyötä.
Kansanperinne ja vankat käytännön kokemukset kautta aikojen kertovat kuitenkin tervan tehoavan. Ihonhoidossa käytettyjä tervareseptejä on löytynyt jopa kahdentuhannen vuoden takaa. Sen ajan kuuluisat lääkärit kuten Celsus, Plinius (v. 79), Dioscorides (v. 100) ja Galen (v. 200) ovat jättäneet muistona hoitomenetelmistään reseptejä, jotka osoittavat tervaa käytetyn erityisesti ihotautien hoidossa.
Terva oli kuitenkin pitkään unohduksissa kuten monet muutkin luonnonaarteet yrtit mukaanlukien, kunnes 1800 – luvulla eräs ihotautiopin tunnetuista kehittäjistä, Ferdinand von Hebra, otti tervan tutkimuksiinsa ja käyttöön.
Lääkinnälliseen käyttöön tervaa on valmistettu monesta puulajista, mm. männystä, pyökistä
